Aflatoksiinia on löytynyt suomalaisesta murskeviljasta

Pohjoisen sijaintimme vuoksi Suomi on perinteisesti ollut aflatoksiinin suhteen vähäriskinen maa. Nyt tätä maailmalla yleistä homemyrkkyä on kuitenkin havaittu suomalaisessa murskeviljassa, jota on käytetty karjan ruokinnassa. Rehusta aflatoksiini voi kulkeutua edelleen maitoon ja lihaan ja sitä kautta ihmisiin. Ihmisille aflatoksiinit on karsinogeenisia ja mutageenisia yhdisteitä, eli ne voivat aiheuttaa sekä syöpää että perimään kohdentuvia muutoksia. Tämän vuoksi viranomaiset ovat asettaneet aflatoksiinille tiukat lakisääteiset enimmäispitoisuudet elintarvikkeissa ja rehuissa.

Lämpö edistää toksiinin muodostumista

Aspergillus-suvun homeet voivat tuottaa aflatoksiinia pellolla jo ennen korjuuta, korjuun jälkeen viljan odottaessa säilöntää sekä säilönnän aikana, jos säilöntäolosuhteet ovat puutteelliset. Aflatoksiinien muodostuminen voimistuu lämpimissä olosuhteissa, erityisesti noin 27–30 °C:ssa. Viljan lämpeneminen säilönnän aikana on siten merkittävä riskitekijä aflatoksiinien muodostumiselle.

Maidon vastaanottokielto uhkana

Märehtijöillä aflatoksiinimyrkytys aiheuttaa apaattisuutta, ruokahaluttomuutta ja pötsin toiminnan heikkenemistä. Pitkällä aikavälillä seurauksena voi olla maksan ja sappirakon laajentumista sekä tukoksia suolistossa ja munuaisissa. Lypsykarjassa ensimmäinen havaittava seuraus voi olla meijerin yhteydenotto ja maidon vastaanottokielto aflatoksiinipitoisuuksien ylittäessä sallitut raja-arvot.

Taustalla useita virheitä säilönnässä

Tilatasolla maidon vastaanottokielto edellyttää välittömiä toimenpiteitä: aflatoksiinilla saastunut rehu on poistettava ruokinnasta ja korvattava puhtaalla rehulla. Pahimmillaan toksiinipitoista murskeviljaa ei voida käyttää lainkaan karjan ruokinnassa, mikä voi aiheuttaa merkittäviä taloudellisia tappioita. Tapauksissa, joissa viljasta on löytynyt aflatoksiinia, yhteisiä riskitekijöitä ovat olleet murskeviljan vähäinen kosteus, liian lyhyt ilmatiivis säilöntäjakso sekä hidas syöttönopeus. Lisäksi säilöntäainetta ei ole valittu oikein suhteessa viljan kosteuteen ja ilmeiseen homeriskiin. 

Murskesäilönnän ohjeita on päivitetty vastaamaan nykyisiä haasteita

Murskesäilöntä on edullinen ja tehokas säilöntämenetelmä, jolla voidaan säilöä  turvallista ja maittavaa rehua kotieläimille. Säilönnän onnistuminen edellyttää kuitenkin sen oikeaa toteutusta sekä menetelmään liittyvien riskitekijöiden tunnistamista.

Kun viljan kosteus on vain 14–28 %,  homeilla on kilpailuetu muihin mikrobeihin nähden. Tarvitaan propionihappoa sisältävä säilöntäaine, jotta tehoa homeita vastaan on riittävästi. Murskesäilönnän ohjeita on nyt päivitetty huomioimaan haasteet, joita tilakoon kasvu ja ilmaston muutos ovat tuoneet viljan säilöntään.  Perehdy yksityiskohtaisiin ohjeisiin hyvissä ajoin ennen viljan säilöntää: AIV | Murskesäilöntä