Muurahaishappo on AIV:n supervoima
AIV-tuotteiden pääkomponentti on pieni mutta pippurinen muurahaishappo. Se taistelee haittamikrobeja vastaan kahdella toimintamekanismilla. Muurahaishappoa löytyy luonnosta ja se on täysin biohajoavaa.
Tunne muurahaishappo
Pieni mutta pippurinen
Muurahaishapon molekyyli koostuu yhdestä hiiliatomista, kahdesta hapesta ja kahdesta vetyatomista. Se on pienin mahdollinen orgaaninen happo. Verrattuna esimerkiksi maitohappoon, muurahaishappomolekyyli on noin puolet pienempi. Pieni molekyylikoko tarkoittaa, että muurahaishapossa on paljon tehoa suhteessa massaan ja tilavuuteen. Siksi monista mahdollisista orgaanisista hapoista juuri muurahaishappo on valittu moniin käyttötarkoituksiin, joissa tarvitaan tehokasta pH:n laskua.
Kaksi toimintamekanismia
Kun muurahaishappo luovuttaa vetyionin, liuoksen pH laskee, mikä itsessään on monille haitallisille mikrobeille tuhoisaa. Osa muurahaishaposta ei kuitenkaan luovuta vetyionia, vaan jää neutraaliin muotoon. Tämä neutraali muoto pystyy läpäisemään bakteerin soluseinämän ja häiritsee bakteerin normaalia aineenvaihduntaa. Tämän seurauksena bakteerin elinvoima heikkenee. Pieni molekyylikoko tehostaa muurahaishapon vaikutusta, tehden siitä antibakteerisen jo pieninä pitoisuuksina.
Pahikset pois pelistä eli muurahaishapon vaikutukset säilöntäprosessissa
Rehunsäilönnässä on olennaista, että riittävä happamuus saavutetaan nopeasti, jotta ravintoaineita kuluttavat prosessit saadaan pysähtymään. Valkuaisen hajoaminen pysähtyy ja lisäksi rehun sokereita säästyy – näin ravintoaineet säästyvät hyödynnettäväksi pötsissä ja märehtijän elimistössä. Muurahaishappomolekyyli estää myös liiallista käymistä, eli käyminen ja pH:n lasku rajoittuvat sopivalle tasolle. Rehun ravintoaineet ja maittavuus säilyvät erinomaisina.
Turvallisuus
Muurahaishapon valmistus alkoi Oulussa 1981. Muurahaishappo syrjäytti rehunsäilönnässä vahvat hapot suolahapon ja rikkihapon, jotka olivat erittäin syövyttäviä ja siksi vaarallisia käyttää. Kaikki AIV-tuotteet on hieman puskuroitu eli osa muurahaishaposta on neutraloitu suolamuotoon natriumformiaatiksi. Tällöin tuotteen syövyttävyys vähenee merkittävästi.
Muurahaishappoa löytyy luonnosta esim. muurahaisista, nokkosesta ja ampiaisista. Muurahaishapon suolamuotoa formiaattia syntyy myös esim. pötsimikrobien aineenvaihdunnassa jopa kymmenkertaisesti verrattuna rehun säilönnässä käytettyyn määrään. Pötsiin rehun mukana päätyvä muurahaishappo muuttuu lähes kokonaan formiaattimuotoon syljen puskuroidessa pH:n kuuden tuntumaan. Pötsin sisällä ei ole enää eroa onko formiaattimolekyyli peräisin mikrobeista vai rehun säilönnästä.
Häkä ja vesi ovat muurahaishapon valmistuksen lähtöaineet
Muurahaishapon valmistukseen tarvitaan hiiltä ja vettä. Maakaasusta saadaan hiilimonoksidia eli häkää, joka prosessin ensimmäisessä vaiheessa liitetään metanoliin ja muodostuu välituote metyyliformiaatti. Seuraavassa vaiheessa metyyliformiaatista erotetaan muurahaishappo tislaamalla. Reaktiossa vapautuva metanoli kierrätetään takaisin prosessin alkuun eikä sitä ole enää lopputuotteessa. Muurahaishappo tislataan haluttuun väkevyyteen. Tuotantolaitoksen sekoitussäiliöissä AIV-tuotteisiin voidaan sekoittaa muurahaishapon ohella myös muita happoja, kuten esimerkiksi propionihappoa. Näin lopullisessa AIV-tuotteessa yhdistyvät eri orgaanisten happojen halutut ominaisuudet.
Pieni hiilijalanjälki
Oulussa muurahaishappotehtaan tuoreiden investointien myötä muurahaishapon hiilijalanjälkeä pystyttiin merkittävästi pienentämään. Valmistuksen lähtöraaka-aineena käytetään nesteytettyä maakaasua. Sen hiilijalanjälki on selvästi pienempi kuin esimerkiksi polttoöljyn tai hiilen.
Tuotantoprosessin tarvitsema sähkö tulee uusiutuvista lähteistä, samoin pääosa prosessin tarvitsemasta lämpöenergiasta. Tuotantoteknologiassa on panostettu hiilidioksidin talteenottoon ja hyödyntämiseen. Muurahaishapon valmistuksen kemiallisissa reaktioissa ei vapaudu lainkaan hiilidioksidia, sillä raaka-aineen hiilimolekyyli on tallessa muurahaishappomolekyylissä. Tämän vuoksi Oulussa tuotetun muurahaishapon hiilijalanjälki onkin erittäin pieni ja tuotanto on kestävää.
Muurahaishapolla on monia käyttökohteita
Säilörehusäilönnän ohella muurahaishapolla on monia käyttökohteita rehuteollisuudessa sekä elintarviketeollisuudessa, kun märkiä tuotteita hyödynnetään rehukäyttöön. Tehdäänpä jopa kalan teurasjätteistä säilörehua lisäämällä siihen muurahaishappoa ja antioksidanttia. Yksimahaisten sikojen ja siipikarjan rehuihin lisätään usein muurahaishappoa hillitsemään haitallisia mikrobeja ja tehostamaan ruuansulatusta, näin vähennetään myös antibioottien tarvetta kotieläintuotannossa. Yksi puhtaan ja turvallisen ruuan näkökulmasta tärkeä käyttökohde on salmonellan torjunta rehuraaka-aineissa.
Muurahaishapon kaliumsuolaa käytetään jäänsulatukseen lentokentillä sen ympäristöystävällisyyden vuoksi. Se hajoaa vedeksi, hiilidioksidiksi ja kaliumiksi, joka on kasveille tärkeä ravinne ja jota on savimaassa runsaasti luonnostaan. Toimivan jäänsulatusaineen saatavuus on tärkeä tekijä turvallisen lentoliikenteen varmistamisessa.
Sata vuotta sitten: kaksi kekseliästä keksijää ja heidän innovaationsa
Nykyisessä AIV-liiketoiminnassa yhdistyvät hienosti kahden keksijän George Eastmanin (1854–1932) ja Artturi Ilmari Virtasen (1895–1973) perinnöt. Molemmat ponnistivat köyhistä lähtökohdista menestykseen. Molemmilla oli innovatiivisuuden lisäksi liiketoimintavainua sekä halua auttaa yhteiskuntaa kaikkien meidän paremman tulevaisuuden puolesta. Tänä vuonna tulee 80 vuotta kuluneeksi siitä, kun A.I. Virtanen sai Nobel-palkinnon keksinnöistään liittyen rehunsäilöntään ja voin laatuun. George Eastman muistetaan Eastman Kodak Companyn perustamisesta ja valokuvaus-, elokuva- ja elokuvateollisuuden mullistamisesta.
AIV-brändin omistaa Valio Oy, joka on suomalaisten maidontuottajien omistama yritys. Oulun muurahaishappotehdas onkin aikoinaan perustettu Valion ja Kemiran yhteistyönä. Maidontuottajat ovat siis nähneet toimivan rehunsäilöntäaineen hyvin tärkeänä asiana. Muurahaishapon tuotanto oli osa Kemiran toimintaa vuoteen 2013 asti, jonka jälkeen se siirtyi osaksi Eastman-konsernia. Tämä siirto on mahdollistanut merkittävät panostukset tuotekehitykseen ja kestävään kehitykseen. Oulun tehdas on yksi maailman suurimmista muurahaishapon tuotantolaitoksista. Suomen toimintoja hallinnoi tytäryhtiö Taminco Finland Oy.