Skip to main content

Oljen säilöntä laakasiiloon AIV-liuoksella

olki-yli-hynnila.jpg
11.8.2017 | 10:08

Tehoa kaivataan myös oljenkorjuuseen. Moni karjatilallinen korjaisi mielellään myös oljen silppurilla ja säilöisi olkisilpun mahdollisimman pienin työ- ja materiaalikustannuksin. Yli-Hynnilän tilalla Kuortaneella suojaviljan olki korjattiin viime syksynä menestyksekkäästi laakasiiloon kokoviljasäilörehun tapaan. Olkisiilo on ollut syötössä kevään ja kesän aikana, ja kokeiluun on tilalla oltu tyytyväisiä.

Nurmi (timotei, nurminata, ruokonata, englanninraiheinä, puna-apila) oli perustettu normaalisti ohra-kaura-suojaviljaan. Suojavilja puitiin normaalisti pitkään sänkeen, sillä puinti matalaan sänkeen ei onnistunut alla kasvavan heinän vuoksi. Puinnin jälkeen sänki ja sängen seassa kasvava heinä niitettiin niittomurskaimella vastakarvaan puintisuuntaan nähden.  Karho sai kuivahtaa 1-2 päivää ennen korjuuta, joka tehtiin ajosilppurilla. Säilöntäaineena käytettiin AIV 2 Plus -säilöntäainetta, jota annosteltiin samoilla säädöillä kuin nurmisäilörehulle.

Olkea appeen sekaan ja kuitulisäksi

Siilolla muovitus ja tiivistäminen tehtiin huolellisesti. Siiloa tiivistettiin koko täytön ajan. Aivan siilon pintaan ajettiin normaalia nurmisäilörehua painottamaan olkirehua ja varmistamaan, että pinnasta saadaan tiivis. Reunamuovit taitettiin päälle, ja siilon peitoksi laitettiin kaksi muovikerrosta. Siilo painotettiin kerroksella märkää turvetta. Turvekerros pitää muovikerrokset rehun pinnassa kiinni vielä syöttövaiheessakin.

Olki oli säilynyt pääosin erinomaisesti, mutta hieman pintapilaantumista oli hitaan syötön vuoksi havaittavissa. Yli-Hynnilän tilalla tarkoitus onkin jatkossa säilöä olkirehu kapeampaan siiloon. Olkea syötetään appeen seassa umpilehmille ja hiehoille yhdessä kolmannen nurmisadon kanssa. Olkirehua käytetään myös lypsylehmien seosrehussa kuitulisänä.

Tehokkuus ajaa laakasiilosäilöntään

Antti Yli-Hynnilä on kokeiluun tyytyväinen ja aikoo jatkaa menetelmän käyttöä myös tänä vuonna. Tehokkuus sekä korjuuvaiheessa (6 ha/h) että syöttövaiheessa ovat menetelmän merkittäviä etuja. Yksittäisten paalien avaamiseen ja jauhamiseen verrattuna laakasiiloon säilötty olki on seosrehuruokinnassa nopea vaihtoehto. Laakasiiloon huolella säilötyn oljen laatu on ollut syöttövaiheessa tasaista.

Ajatus on seuraavalla kerralla karhottaa olki hieman nihkeänä heti niiton perään – ehkä jopa niin, että kasvusto on karhotettaessa kasteessa. Näin saataisiin vähän kosteampaa rehua siilolle, ja tiivistäminen onnistuisi paremmin. Tarkoitushan on siis tehdä rehua eikä kuiviketta, Antti toteaa.

Analyysin perusteella kuiva-aine tämän kokeilun olkirehussa oli noin 50 % ja pH 4,08. Säilöntäainevalinta olisi voinut myös olla AIV Ässä, joka sisältää propionihappoa lisäten tehoa homeita vastaan. Aistinvaraisesti arvioiden olki tuoksui miellyttävälle eikä pölynnyt lainkaan. Näin säilötty olki ei lisää seosrehun lämpenemisriskiä.